J. KOULUTUS JA SIVISTYS

J.1  Ulkomaalaiset opiskelijat

EU-alueen ulkopuolelta tuleville ulkomaalaisille perustutkinto- ja jatko-opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut, jotka kattavat täysimääräisesti heidän opinnoistaan Suomelle aiheutuvat kustannukset. Valmistumisensa jälkeen Suomeen töihin jäävä ulkomaalainen voi vähentää maksamansa lukukausimaksut täysimääräisesti verotuksessaan kymmenen (10) vuoden ajalle jaksotettuna. Opiskelijoita ei käsitellä tässä enempää, koska opiskelijastatus ei oikeuta pysyvään maassa asumiseen.

Tähän pieni muutos (ainoa poikkeama puolueen ohjelmaan). Ministeri Virkkunen on ajamassa 5-vuotista kokeilua EU:n ulkopuolisille opiskelijoille säädettävästä lukukausimaksusta. Kaikki kolme tytärtäni ovat opiskelleet Englannissa, josta olen modifioinut siellä EU-opiskelijoille (sisältäen UK-opiskelijat) mallin Suomessa EU:n ulkopuolisia varten:

EU:n ulkopuoliset opiskelijat saavat lainana lukukausimaksun suuruisen summan (kustannusten täysimääräisenä tai markkinahinta huomioituna), jota he alkavat maksaa takaisin vasta sen jälkeen kun heidän vuositulonsa nousevat tietyn rajan yli (Englannissa EU-opiskelijoilla £ 15 000 / vuosi) ja takaisinmaksua suoritetaan 9 % tuon vuosiansiorajan ylittävältä osalta. Laina on koroton ja maksimissaan 30 vuotta. Tällä systeemillä, joka ei vaadi Suomen valtiolta satsausta nykyiseen verrattuna mitään, saadaan myös köyhemmistä olosuhteista opiskelijoita yliopistoihimme mutta kaikki kuitenkin maksun piiriin. Valtioiden väliset sopimukset vaaditaan takaisinmaksun varmistamiseksi.

J.2  Pakko-ruotsi

Opetusministeriö pohdiskelee edelleen, voidaanko aloittaa kokeilu, jossa itäisissä Suomen kunnissa sallitaan poiketa nk. pakko-ruotsin opiskelusta korvaten se venäjän opiskelulla. Omassa kotikaupungissani Lappeenrannassa tällä on suurta merkitystä venäläisten matkailun ja liike-elämän kannalta.

ON SUOSITELTAVAA, ETTÄ PAKKO-RUOTSIN KORVAUSKOKEILUSTA TEHDÄÄN PYSYVÄ 

Pakkoruotsi on pois muusta opetuksesta. Pakkoruotsista aiheutuvat kustannukset voivat olla tosi suuria. Kukaan ei liene laskenut kaikkia oheiskustannuksia. Näistä suurin lienee kuitenkin ns. "opportunity cost" eli se menetys, mitä olisi saatu aikaan, jos pakkoruotsin tilalla olisi opetettu vuosikausia jotain muuta kieltä tai muuta oppiainetta. Olen ohjelmassani esittänyt myös usean "turisti-kielen" opetusta kevyenä mallina. Muihin oppiaineisiin olen ehdottanut filosofiaa ja oman elämän hallintaa. 

Saamen kielen asema voitaisiin laittaa samaan kategoriaan ruotsin kielen kanssa. Olisiko Suomen kansa valmis PAKKO-SAAMEN opiskeluun? Oikeudellisesti se olisi yhtä perusteltua kuin pakko-ruotsi. Suomalaisia on mielestäni höynäytetty jo liian kauan. On aika tehdä muutos.

Eri maiden kieliä vertailtaessa asetetaan vastakkain monia käyttökelpoisia kieliä, jolloin on ikään kuin pakko luopua jostakin vaihtoehdosta. Esitänkin, että jollakin asteella kouluissamme olisi mahdollista opiskella nk. ”turistitaso” useammasta kielestä. Itse matkustettuani 38 maassa, viidellä mantereella ja n. 400 kaupungissa voin vakuuttaa, että turisti-kielestä on apua ja iloa. Lisäksi ihmisten välinen kanssakäyminen on ystävällisempää, mikä lähentää eri kansoja ja poistaa raja-muureja.

KANNATAN RUOTSINKIELEN PAKOLLISUUDEN POISTAMISTA. TILALLE VOISI VALITA MUITA KIELIÄ TAI MUITA AINEITA KIELTENOPISKELUN KOKONAISMÄÄRÄÄN PUUTTUMATTA